30.10.2006

Päivän hyvä teko siirtyy.

Minun piti mennä tänään luovuttamaan verta, mutta toisin kävi. Koska olen ollut takaisin Suomessa vasta viisi kuukautta, minun pitää odottaa kuukausi ennen kuin voin luovuttaa verta. Hyvä tietää, että Veripalvelun turvatoimet ovat näin tiukat, mutta harmittaa kun en voi olla avuksi. Verityyppiäni tarvittaisiin juuri nyt.

Veripalvelun toimistossa (Helsingin Eerikinkadulla) käydessäni kävi niin, että eräs nuori nainen pyörtyi juuri kun oli ehtinyt ottaa itselleen mehua ja leipää. Sairaanhoitajat tulivat äkkiä apuun ja tyttö sai tarvitsemaansa hoitoa, mutta olihan se hieman hämmentävää kun tyttö kaatuu suorilta jaloilta maahan suoraan minun nenäni edessä. Kaikkea sitä sattuukin.

2 kommenttia:

  1. Minunkin yksi kaveri oli pyörtynyt veren luovutuksen jälkeen. Se sanoi, että hävetti kauheasti se pyörtyminen...heh

    VastaaPoista
  2. Mäkin meinasin kaatua kumoon. Ne kyseli miltä tuntuu, sanoin joo hienolta ja näytin niin sekavalta et ehtivät just napata kainaloista kiinni. Sain maata puolisen tuntia paareilla ja lipittää mehua jne.

    Vielä seuraavana päivänä huippasi metrossa ja korvissa vihelsi. Se verimäärä on kuitenkin sen verran suuri, ei ihme että passittavat pois alle 50kg luovuttajat.

    Haluaisin luovuttaa uudestaan (tosta on jo kohta vuosi) mutta arveluttaa oma kunto, kun olen rapaväsynyt... se yöbloggaus ! Kun tuo oma mieskin meinasi tarvita verta jouduttuaan kolariin. Kaverin kanssa aina sanotaan että motoristien vaimojen pitää luovuttaa.

    Hatunnosto kaikille jotka voivat luovuttaa, ja kyl mäkin taas kohta.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails