20.1.2007

Se on vain televisiota!

Olen usein ihmetellyt sitä, miten todellisuus ja fiktio voivat mennä ihmisillä sekaisin. En ymmärrä heitä, jotka vievät kukkia saippuasarjan hahmon onnettomuuspaikalle tai heitä, jotka tulevat soimaamaan näyttelijöitä ravintoloissa heidän roolihahmojensa tekemisistä.

Vaikka rakastan TV-sarjoista keskustelemista, niiden analysointia ja hahmojen sanomisten ja tekemisten puintia, syvällä takaraivossani on kuitenkin tiukassa tieto siitä, että kyse on fiktiosta. En myöskään koe sarjoja "omikseni" tai ole henkilökohtaisesti loukkaantunut mikäli jonkun hahmon kehityskaari ei kuljekaan toivomiani polkuja. Toki suhtaudun seuraamiini sarjoihin kiinnostuksella ja intohimolla ja omaan toiveita ja mielipiteitä niiden maailmasta ja mahdollista tavoista, joita ne voisivat jatkua. Joskus toiveet toteutuvat, joskus eivät ja joskus minäkin turhaudun lempisarjani typeriin juonenkäänteisiin ja epäuskottaviin hahmoihin.

Samalla tiedän, ettei se ole vain televisiota. Joistain sarjoista ja hahmoista tulee tärkeitä ja omalla tavallaan läheisiä. Ne vaikuttavat omaan elämään, rytmittävät sitä, ja auttavat peilaamaan omia tekoja ja oman elämän tapahtumia. Mutta kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ottaa niin henkilökohtaisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails