13.11.2008

Onko kukaan oikeasti aamuihminen?

Jezebelin naiset listasivat ideaalin aamu-minänsä ja sen jälkeen todellisen aamu-minänsä. Arvatenkin nämä kaksi eroavat toisistaan melkoisesti.

Kuulostaa tutulta. Olen kovasti yrittänyt vakuuttaa itselleni, että olen aamuihminen ja että minun pitäisi herätä joka aamu kello 6 pirteänä kuin peipponen. Ja hitot! Näin menevät Anzin ideaali- ja todelliset aamut:

Ideaali
Herään klo 6.30 ja nousen sängystä samantien. Käyn vessassa, pesen hampaat ja hoidan muut aamutoimet. Pukeudun niihin vaatteisiin, jotka olen valinnut edellisiltana. Syön omenan. Venyttelen ja teen punnerruksia. Luen lehteä noin 15 minuuttia. Valmistan varsinaisen aamiaiseni ja luen lehden loppuun. Otan kamppeeni, herätän Karhumiehen suudelmalla n. klo 7.30 ja lähden töihin joko pyörällä tai bussilla. Pirteänä ja iloisena tietenkin.

Totuus
Herätyskello soi klo 7 ja painan torkkuhälytintä. Kampean itseni lopulta ylös klo 7.30, raahaudun kylppäriin suorittamaan aamutoimiani. Hapuilen ympäri pimeää makuuhuonetta etsien jotenkuten puhtaita vaatteita jotka sopivat jotenkuten yhteen. Luen lehden puolihuolimattomasti samalla kun mätän aamiaista naamaan. Katson kelloa, panikoin. Riivin kamppeet kokoon, unohtaen tietenkin jotakin, herätän Karhumiehen suudelmalla (tästä ei tingitä) n. klo 8.15 ja kiiruhdan töihin. Tietenkin myöhästyn bussista.

Onneksi meillä on liukuva työaika. Sellainen perinteinen suomalainen agraariajan 8 - 16 päivä ei sovi minulle niin ollenkaan, etenkään tähän aikaan vuodesta. Olen tosiaan enemmän 9 - 17 -tyyppiä. Opiskeluaikoina ideaali oli klo 10 - 18.

Ja mikä hitto siinä on, etten koskaan osaa nousta sängystä heti kun se kello soi?

1 kommentti:

  1. Katsi22:57

    Sängystä nouseminen siihen aikaan tähän aikaan vuodesta on vaan liian kivuliasta. Itse olen Torkuttaja!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails