2.1.2009

Candace Bushnell: One Fifth Avenue

Mikä onkaan parempi tapa saattaa vanha vuosi päätökseen kuin saattaa joulun alla aloittamansa hömppäkirja päätökseen? Candace Bushnell, joka tunnetaan parhaiten Sinkkuelämää-kirjan ja siihen perustuvan TV-sarjan äitinä, on se kevyen kirjallisuuden tähti, jota minä seuraan. En yleensä lue kovinkaan paljon nk. "chick lit" -kirjallisuutta, mutta Candace Bushnellin kirjojen hedonistisessa, korruptoituneessa, äveriäässä ja pinnallisessa maailmassa on sitä jotain.

En ole kohdannut yhdessäkään Bushnellin kirjassa yhtään ainoata päähenkilöä, josta olisin pitänyt. Sinkkuelämää-kirjan ja televisiosarjan (sekä myöhemmin elokuvan) henkilöt eroavat Carrie Bradshawta lukuun ottamatta niin rajusti toisistaan, ettei heitä voi edes verrata. Televisiosarjassa oli lukuisia miellyttäviä hahmoja, Carrie Bradshawta lukuun ottamatta, kyynisessä ja kylmässä kirjassa ei yhtäkään.

Candace Bushnell itse väittää olevansa vakava satiirinen antropologi, joka kertoo elämästä New Yorkin hienostopiireissä (joka hänen mukaansa on selvästi koko New York) juuri sellaisena, kuin se on. Ajatus on paitsi uskomaton, myös pelottava.

Hänen uusimman kirjansa, nimeltään One Fifth Avenue, henkilöt ovat kaikki toinen toistaan pinnallisempia, pyrkyrimäisempiä, säälittävämpiä, kyynisempiä, manipuloivampia ja kylmempiä. Toisista hahmoista pitää vain siksi, että he ovat vähemmän inhottavia kuin toiset ja ehkä hieman rehellisempiä. Bushnell kyllä sivaltaa muutamaa häntä julkisesti ja säälimättömästi haukkunutta sivustoa, kuten Jezebelin emoa Gawkeria, mutta ei mitenkään onnistu näyttämään näiden sivustojen arvostelujen olevan väärin kohdennettuja. Hänen hahmonsa ovat juuri niin kamalia ihmisiä, kuin mitä kirjassa Snarker-nimen taakse verhottu Gawker väittää heidän olevan. Tosin niin ovat Snarkerin bloggaajatkin.

Tämä liikaa rahaa omaavien itsekeskeisten kusipäiden ja pyrkyrien puolustelu on kuitenkin minulle se koukuttava tekijä Candace Bushnellin tuotannossa. Hänen kirjansa tarjoavat minulle häpeilemättömän omahyväisen keinon tarkastella maailmaa, joka on samaan aikaan kiehtova ja vastenmielinen. Hänen kirjojaan lukiessa tunnen oloni aina hieman paremmaksi ihmiseksi. Minun sydäntäni ei ole ainakaan vielä korvattu Louis Vuittonin logolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails