3.2.2009

Moraaliton Naisten Maanantai

Joka maanantai-ilta klo 22 - 23 Karhumies valmistautuu huvittumaan kun minä kaivan kukkahattuni esiin, kiristän sen pääni ympärille mahdollisimman tiukalle ja me istumme yhdessä katsomaan Neloselta sarjoja Californication ja Weeds. Ikimuistoiset ovat ne väittelyt, jotka me olemme saaneet aikaiseksi kyseisten sarjojen arvomaailmasta ja tapahtumista, pilke silmäkulmassa tietenkin. (Tosin se jakso, jossa Andy vei 12-vuotiaan Shanen prostituoidulle saamaan käteenvedon, oli minusta oikeasti tosi oksettava eikä tule koskaan olemaan hauska juttu.)

Sarjaa katsoessa tuntemani moraalinen ylemmyydentunto on kuitenkin minulle toissijainen syy katsoa niitä. Molemmat kun ovat koukuttaneet minut ensisijaisesti naishahmojensa takia. Weedsin päähenkilö on nelikymppinen perheenäiti Nancy Botwin (Mary Louise Parker), joka on kaikessa lapsellisessa rasittavuudessaankin moniulotteinen ja hyvin rakennettu hahmo. Hänen entinen pääasiallinen kamantoimittajansa Heylia James (Tonye Patano) on todellinen mari-matriarkka, jota kovimmatkin jengiläiset kunnioittavat. Mutta ehdoton suosikkini on herkullisen manipuloiva, keskiluokkaisia kulisseja vaikka väkisin ylläpitävä, mahtava über-bitch Celia Hodes (Elizabeth Perkins), joka vain jaksaa puskea eteenpäin vaikka rattaissa olisi kuinka monta kapulaa. Celian hahmon kehityksen seuraaminen on suklaakakkuun verrattava nautinto.

Californication on siitä eri juttu, että sen päähenkilö on mies (David Duchovnyn esittämä Hank Moody) ja näkökulma myös hyvin äijämäinen. Viinaa, huumeita, machoa rehvastelua, kukkotappeluita, tissejä ja penisten koon vertailuja riittää, kun jumissa oleva kirjailija Hank yrittää selvitä Los Angelesin kulttuuriympäristössä. Mutta kaiken takana ovat tässäkin naiset. Hankin muusina ja elämän kantavina voimina ovat hänen elämänsä rakkaus Karen (Natasha McElhone) sekä Hankin ja Karenin tytär Becca (Madeleine Martin). Teini-iän kynnyksellä keikkuvasta, kitaraa soittavasta, raskasta rockia kuuntelevasta ja goottikirjallisuutta lukevasta Beccasta on nopeasti tullut suosikkini. Becca on joutunut kestämään vanhempiensa vuoksi todella paljon, mutta kaikesta näkee että Hankin rakkaus tytärtään kohtaan on aitoa ja ehdotonta. Hank toki hengailee itse elostelijoiden ja irstailijoiden seurassa, mutta Beccan kunniaa hän puolustaa aggressiivisesti.

Karenin entisen kihlatun tyttärellä Mialla (Madeline Zima) on myös Hankin palleista tiukka ote ja ylipäätään kaikki, mitä Hank ja hänen riippumatonta roolia vetävät miespuoliset ystävänsä tekevät, on joko naisten kontrolloimaa tai manipuloimaa. Ja Weedsin miehet sitten? Nancyn kollegaa Conradia (Romany Malco), hänen naapuriaan Deania (Andy Milder) ja hänen poikiaan Shanea ja Silasia lukuun ottamatta he ovat kaikki säälittäviä vätyksiä.

Onko tämä hyväksyttävää tai oikein? No ei. Onko se kiehtovaa ja kiinnnostavaa? Ehdottomasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails