25.5.2009

Vattat täynnä

Viime viikonloppu, torstaista sunnuntaihin, meni Karhumiehen vanhempien luona Satakunnan maisemissa. Appiukkoni täytti pyöreitä vuosia ja toki me menimme auttamaan juhlavalmisteluissa. Itse juhlat olivat todella hauskat ja ne sujuivat erittäin hyvin.

Se paha puoli tuossa anoppilassa vieraillessa on, että sitä ruokaa tulee aina ovista ja ikkunoista. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, minä jos kuka nautin syömisestä ja ruuasta, mutta sieltä tullessa on aina maha ihan piukeana. Etenkin Karhumiehen mummu on tässä asiassa kunnostautunut, ei seitsemän sorttia riitä kun hän kattaa kahvipöydän. Minä en siis valita, ne ruuat ovat todella hyviä. Mutta jos oppisi jotain itsehillintää, ettei aina kaikkea tarvitsisi maistaa. Kolmea kertaa.



Työmatkoilla polkupyörän selässä ja salilla säkkiä hakatessa tulee tosin taas hyvä omatunto ja sitten voi taas syöpötellä seuraavalla Satakunnan reissulla.

2 kommenttia:

  1. Joku noiden äitien ja anoppien geeneissä on, että sitä ruokaa ja kahvipullaa pitää olla sen seitsemää sorttia :) sama nimittäin täällä. Aina kun matka Savo-Kainuun suunnalle kotiseuduillemme käy, vaaka näyttää ihan eri lukemia kun kotiin palaa...

    VastaaPoista
  2. Paivi: Toisaalta se on hauskaa ja kivaa, vieraanvaraisuus on minusta aina hyvä asia. Mutta toisaalta tulee aina niin huono omatunto jos kieltäytyy tarjotuista ruuista jos ei vaan jaksa. Kun toinen on kuitenkin jaksanut vaivalla laittaa....

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails