27.7.2009

Paluu Sonispherestä

Tämän kesän ties kuinka mones Porin-reissu on taas takana. Edessä on vielä muutama lisää, polttareita ja häitä kun tänä kesänä riittää. Onneksi juna kulkee ja anoppilaan pääsee yöksi.

Sonisphere-festivaalista jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Saavuimme Karhumiehen kanssa paikalle melko pian klo 12 jälkeen, joten vältimme pahimmat ruuhkat ja pääsimme kuljeskelemaan alueella aika mukavasti monta tuntia. Kalja-alueellakin löysimme istumapaikat penkeiltä, joimme lonkerot ja otimme iisisti. Muuta kehuttavaa järjestelyistä ei sitten löydykään.

Ihmisiä oltiin kehotettu saapumaan paikalle kävellen tai pyörillä, mutta pyöräparkkeja ei ollut missään. Kulkupeleinä toimineet Karhumiehen vanhempien vanhat fillarit odottivat meitä tapahtuman ajan pusikossa. Korkit otettiin pulloista pois portilla, mutta sisällä myytävissä juomissa ne jätettiin paikoilleen. Mitä ideaa? Hyvä kysymys. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun salakuljetan rock-festivaalille pullonkorkkeja! On ne rintaliivit vaan niin kätevät kapistukset!

Festivaalin aikataulua ei löytynyt mistään. Ei netistä, eikä alueelta. Alueen karttoja oli joka paikassa näkyvillä, mutta aikataulusta piti lopulta pulittaa viisi euroa! Yritin ottaa kännykkäkameralla kuvaa järjestysmiehen omasta aikataulusta, mutta ei siitä mitään näkynyt. Karttaan merkittyä kohtaamispaikkaa ei myöskään lopulta ollut missään, mutta kaverit onneksi löytyivät suhteellisen hyvin. Vesipisteitä oli, mutta ne olivat niin huonosti merkityt, että kiitän ilmojen haltioita siitä ettei ollut helle. Olisi siinä ollut järjestysmiehillä ja ensiapuryhmällä tekemistä.

En edes viitsinyt yrittää karaokeen tai Guitar Heroa pelaamaan. Jonot olivat joka paikassa niin tajuttomat.

Alueelta poistuminen oli tahmeaa, mutta loppujen lopuksi aika rauhallista ja rentoa.

Itse musiikkipuoli taas toimi minun makuuni aika mainiosti. En ole mikään älyttömän örinähevin ystävä, mutta melodisempi hevi uppoaa aika hyvin. Machine Headin keikka loppui valitettavan lyhyeen, sitä bändiä olisi jaksanut kuunnella pitempään. Linkin Park taas oli aika pettymys. Olen tykännyt kuunnella bändin biisejä ja odotin hauskaa, energistä keikkaa. Sen sijaan sain rutiinilla ja vasemmalla kädellä vedettyä haaleaa puuroa, jossa jokainen biisi kuulosti samanlaiselta ja joka ei herättänyt mitään tunteita suuntaan tai toiseen. Se keikka oli aivan liian valmiiksi pureskeltua ja ylituotettua rutiinikamaa minun makuuni ja vietin sen lopulta tyytyväisenä kalja-alueen ruohikolla makoillen.

Metallica puolestaan oli helvetin kova. Vanhempia ja uudempia kappaleita oltiin sekoitettu mukavasti, joukossa suosikkini "One" ja "Master of Puppets". Toki tähänkin esiintymiseen mahtui rutiineja ja suvantovaiheita, mutta bändistä sentään jäi semmoinen fiilis, että he esiintyvät lavalla mielellään eivätkä siksi, että sähkölasku pitää maksaa.

Lopuksi on kyllä sanottava, että huonojen järjestelyjen takia seuraavaan Sonisphereen on saatava joku todella kova bändi, että minua sinne enää saa yleisön joukkoon. Vaikka musiikin puolesta muuten viihdyinkin.

1 kommentti:

  1. Heh, luinkin että Linkin Park oli suorastaan naurettava - koskettimien vaihdon ajan soittajat oli vaan seisoskelleet hiljaa paikoillaan?! :D

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails