5.11.2009

Nightlight - A Parody

Minä lopetan ihan kohta, lupaan. Mutta ensin yksi juttu:

Harvard Lampoon -lehden humoristit ovat pitkän tauon tarttuneet ajankohtaiseen aiheeseen ja julkaisseet kokopitkän parodiaromaanin. Heidän kynästään on lähtöisin muun muassa Taru sormusten herrasta parodia Loru sorbusten herrasta, joka löytyy ainakin meidän kirjahyllystämme. Minä en ole sitä vielä lukenut, se on yksi niitä kirjahyllyn lukuisia lukemattomia kirjoja.

Ja mikäköhän on tämän parodian aihe? No tietenkin Twilight.

Nightlight - A Parody kertoo Switchblade-nimiseen tuppukylään muuttavasta Belle Goose -nimisestä tytöstä, joka ryhtyy pakkomielteisesti kyttäämään luokkatoveriaan Edwart Mullenia, uskoen tämän olevan vampyyri.

Kirja vaikuttaa aika hupaisalta, vai mitä sanotte tästä otteesta jossa päähenkilö saapuu uuteen kouluunsa ensimmäistä kertaa:
''Thank you,'' I said. It wasn't even noon yet, and I'd already made a friend. Was I some kind of people-magnet? Granted, she was a middle-aged woman, but that made sense. My mom always told me I was mature for my age, especially because I enjoy the taste of coffee with hot chocolate and sugar and milk. I sauntered maturely over to Room 201, flung open the door and peered at the students with my chin out. The whole class could tell I was friends with older people.

The teacher scanned his attendance list. ''And you must be . . . Belle Goose.''

All of this attention was getting a little embarrassing.

''Take a seat,'' he said.

Unfortunately, the class was too basic to hold my interest: Ulysses, Gravity's Rainbow, Oblivion, and Atlas Shrugged, supplemented with the various lenses of Derrida, Foucault, Freud, Dr. Phil, Dr. Dre, and Dr. Seuss. I groaned loudly as the teacher droned on, introducing everyone's name. I'd have to ask my mom to send me some interesting literature, like those essays I wrote last year.

When the bell rang, the boy next to me predictably turned to me and started talking.

''Excuse me,'' he said, hoping I would fall in love with him or something. ''Your bag is in my way.''

I knew it. He was totally the ''your-bag-is-in-my-way'' type.

''My name is Belle,'' I said. I wondered which was the more surprising part about me — my elbows, which are naturally pointy, or my demeanor, which is apathetic to popularity, even though I've read all the popularity handbooks so I could be popular if I tried.'' You can walk me to my next class.''

Mutta toisaalta... miten voi tehdä hyvää parodiaa jostain, joka on jo valmiiksi naurettavaa?

4 kommenttia:

  1. Olen viimeinkin vastailemassa haasteeseeni, mutta huomasin, että tuo blogitunnustusnappi, jonka sain sinulta taitaa olla sinun tekemäsi. Et varmaankaan halua, että jaan sitä eteenpäin vai kuinka? Ajattelin kysäistä ja jos haluat, voin laittaa menemään itse nimeämilleni sen napin, jonka olet itse saanut Mikaelalta. Mutta jos haluat, laitan mielelläni Domino-napin kulkemaan - se on söötti.

    VastaaPoista
  2. Ofelia: Jaa eteenpäin vaan, ei minua haittaa!

    VastaaPoista
  3. Minullakin on tuo Loru kirjahyllyssä ja jopa luin sen läpi. Ei ihan uponnut minuun, sillä se vaikutti siltä, että tekijät olivat vähän liian kunnianhimoisesti aloittaneet kirjan teon, mutta joko aika tai ideat olivat loppuneet kesken ja loppu oli varsinainen huitaisu.

    Voisinpa varmaan joskus tsekata tämänkin. Parodia on kyllä hankala taiteenala, sillä sitä on todella vaikeaa tehdä hyvin!

    VastaaPoista
  4. Paivi: Olen kuullut myös muilta, että Loru Sorbusten Herrasta ei ole ihan niin hyvä kuin mitä se voisi olla. Tosin sehän on aika lyhyt, verrattuna alkuperäisteoksiin.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails