5.5.2010

Can't Buy Me Love

Vappu tuli, vappu meni ja hauskaa oli! Meillä oli ystäviä käymässä, aatto vietettiin bileissä ja vapunpäivä meni piknikillä. Tänä vuonna emme suunnanneet ihmismassojen kanssa Kaivopuistoon, vaan tie vei läheiseen Lenininpuistoon, pois kaikesta hälinästä ja kamalista vessajonoista. Se oli sen verran hyvä veto, että taidamme toistaa sen myös tulevina vuosina.

Kun juhlaväsymys meni liian ylivoimaiseksi, asetuimme kaikki mukavasti sohvalle katsomaan elokuvia. Valinta osui tietenkin johonkin mahdollisimman helppoon ja aivottomaan, tässä tapauksessa 1980-luvun klassikkoon nimeltä Näytön paikka (Can't Buy Me Love). Teini-ikäinen minäni rakasti tätä elokuvaa. Ihana kiltti Ronald (tuolloin vielä söpö Patrick Dempsey) voittaa suositun cheerleaderin Cindyn (Amanda Peterson) sydämen, vaikka Ronald kuuluukin "hylkiöiden" joukkoon ja Cindy on "suosittu".

Mutta voi! Jotkut elokuvat pitää jättää sinne nostalgianurkkaan. Koska näin aikuisena tämä leffa ei toiminut enää ollenkaan! Ronald ei ollutkaan enää alusta asti se ihana söpö kiltti poika, vaan oikeastaan aikamoisen itsekeskeinen kusipää. Ja koko "suositut" vastaan "epäsuositut" -vastakkainasettelu oli lähinnä naurettavaa. Pitäisikö minun oikeasti uskoa, että Patrick Dempseyn näköinen ja oloinen poika olisi muka epäsuosittu? Ainakin minun käymissäni kouluissa suosittuja olivat sekä urheilullisesti että akateemisesti lahjakkaat oppilaat, ja painopiste oli sillä akateemisella lahjakkuudella. Tyhmät urheilijat eivät pärjänneet.


Tässä kävi nyt niin sanottu "Cocktail-ilmiö". Eli kun joku aikaisemmin mahtavana pitämäsi elokuva tms. osoittautuu uusintakatselulla surkeaksi.

Oletko sinä koskaan kokenut tätä ilmiötä?

4 kommenttia:

  1. Lenininpuisto on ihan helmi, sääli että viime vuosina sen ovat löytäneet liian monet ihmiset ja siellä on kesällä kaljaporuikoita ihan liikaa mun makuun.
    Minua alunperinkin nyppi tossa leffassa se että Dempseyhän ei oikeasti ole ruma, kyllähän siitä näki että hottis siellä jossain nörtin alla on, joten se oli jo nuorena vähän että "ei mee läpi". En muista häthätää muita leffoja jotka olisivat toisella kerralla olleet pettymystä aiheuttavia, paitsi ehkä juuri Cocktail, se oli teininä LOISTAVA pätkä, ostin vinyylin ja kaikkea..Nyt lähinnä nolottaa..

    VastaaPoista
  2. Heh, minustakin Cocktail oli loistava leffa teininä ;-) en tosin ole muistaakseni sitä sen jälkeen nähnyt joten en voi sanoa, olisiko meikäläisen tapauksessa kyseessä Cocktail-ilmiö - hauska termi muuten!

    Minulla yksi tällainen leffa on mm. Youngblood, jonka katsoin uudelleen tässä jokin aika sitten. Eipä ollut sitä aika kovin kauniilla kädellä käsitellyt ;-)

    Tätä kyseistä leffaa en muista nähneenikään.

    VastaaPoista
  3. Samana viikonloppuna tuli katsottua myös Top Gun. Eikä kyllä sekään oikein toimi, vaikka kuinka katsoisi sitä "maailman homoin elokuva" -linssien läpi. Ei edes camp-tasolla. Musiikki tosin on yhä loistavaa.

    Se on varmaan se Tom Cruise. Koska Coctailhan oli aivan mahtava leffa silloin joskus. Eipä todellakaan ole enää, niin tyhmä ja huono että hävettää!

    VastaaPoista
  4. Cocktail oli tosi hyvä silloin joskus. Enpä ole uskaltanut katsoa uudestaan.

    Mulle kävi Cocktail-ilmiö Kuka sanoo tahdon -leffan kanssa. Rupert Everett oli edelleen hurmaava, mutta siinä se sitten olikin.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails