11.6.2010

Stieg Larssonin Millennium-trilogia, elokuvat

Viime viikonloppuna sain viimein tartuttua Stieg Larssonin Millennium-trilogian elokuvasovituksiin, jotka olin päättänyt katsoa vasta luettuani kirjat. Kirjat tekivät pienistä ongelmistaan huolimatta minuun vaikutuksen, mutta odotukseni elokuvia kohtaan olivat hieman varautuneemmat. Hyvistä kirjoista kun harvemmin tehdään hyviä elokuvia ja etenkin rankkojen dekkareiden kanssa on vähän niin ja näin.



Nyt, elokuvat katsottuani, täytyy sanoa etten joutunut pettymään. Ne eivät olleet aivan yhtä hyviä kuin kirjat, mutta oikein tasokasta katsottavaa silti.

Elokuvat olivat hyvin uskollisia kirjoille, mikä oli sekä hyvä asia että niiden kompastuskivi. Toisaalta oli esimerkiksi ihan ymmärrettävää, ettei Salanderin kaksoissiskoa Camillaa mainittu lainkaan, hänhän oli kirjoissakin poissaoleva hahmo josta vain joskus puhuttiin mutta jota ei koskaan nähty. Minusta oli myös ihan OK, että Mikael Blomkvistin lukuisat naissuhteet oli filmatisoinneista siivottu pois, ne olivat kirjoissakin vähän ylimääräisiä pikku sivupolkuja.


Mutta toisaalta elokuvia vaivasi liiallinen kirjaimellisuus. Etenkin toinen elokuva, Tyttö joka leikki tulella, oli vähän turhan kirjamellinen toisinto kirjasta vailla mitään omaa. Jotkut asiat taas sivuutettiin elokuvissa turhan nopeasti ja tietyt ihmisten väliset suhteet jäivät turhan pinnallisiksi ja hämäriksi. Esimerkiksi Blomkvistin ja Erika Bergerin välisen mielenkiintoisen suhteen todellinen luonne saattoi elokuvissa jäädä kirjoja lukemattomalle vähän hämärän peittoon. Bergerhän on suhteessa Blomkvistiin täysin aviomiehensä Greger Backmanin siunauksella. Tietenkään elokuvissa ei voi kertoa kaikkea mitä kirjoissa, mutta olisin silti toivonut leffoilta vielä vähän enemmän tiivistystä ja keskittymistä olennaisiin seikkoihin.


Se minun on sanottava näistä elokuvista, että toisin kuin kirjat, ne sekä tulivat uniini että saivat minut itkemään. Etenkin ensimmäinen elokuva, Miehet jotka vihaavat naisia, oli elokuvana jotenkin vielä järkyttävämpi kuin kirjana. Etenkin loppuratkaisu sai minut hieman pois tolaltani, vaikka toki tiesin etukäteen mitä siinä tapahtuu.

Mutta, jälleen kerran, parasta elokuvissa oli Noomi Rapacen loistavasti esittämä Lisbeth Salander. Mikä tässä epäsosiaalisessa, langanlaihassa, tuppisuisessa ja kovakuorisessa hakkeritytössä onkaan niin kiehtovaa? Se on varmaan se anarkistisuus ja tinkimättömyys, se oma moraalinen koodi ja perusteellisuus, sekä Salanderin konstailematon suhtautuminen seksiin joka tekee hänestä niin äärettömän mielenkiintoisen. Tämän hahmon seikkailuja olisin ollut valmis seuraamaan enemmänkin. Harmi ettei Larsson ole enää elossa kirjoittamassa lisää.


Millennium-trilogiasta on leikattu myös kuusiosainen TV-sarja, jonka Ruotsin SVT esitti keväällä. Sarja nähdään kuulemma MTV3-kanavalla syksyllä. Sen pitäisi avata tarinaa ja henkilöhahmojen välisiä suhteita elokuvia enemmän.

6 kommenttia:

  1. Minun on paha verrata, kun en noita kirjoja ole saanut vieläkään luettua, mutta elokuvista ensimmäinen oli aivan loistava. Kaksi viimeistä osaa minun mielestä toivat vähän liikaa hahmoja, joita ei kunnolla esitelty - ehkä juuri tässä on yksi ongelma, että kirjoista on koitettu ottaa liikaa asiaa elokuvaan.

    Noomi Rapace oli ehdottomasti yksi viime vuoden parhaimpia naisnäyttelijöitä ja hänen suorituksensa Lisbethinä kaikkien aikojen parhaita naisrooleja. Aivan mahtavaa.

    VastaaPoista
  2. PS. tuli mieleen, että saisitkohan jotenkin päivitettyä tuon blogini nimen tuohon "Tsekkaa myös" -listaan -->

    Jos siitä ei ole suurta vaivaa :)

    VastaaPoista
  3. Paivi: Minä odotan, mitä uutta tuo sarja tuo mahdollisesti mukanaan. Näyttäisiköhän SVT sen vaikka uusintana ennen kuin se rantautuu Suomeen?

    Päivitetään nimi, siitä ei ole suurta vaivaa. :-)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Anzi :)

    Ymmärsinkö oikein että siis tuossa sarjassa on samat näyttelijät kuin elokuvissa? Eli siis siitä samasta materiaalista on vaan tehty pidempi versio? Sen voisi vaikka vilkaista, jotta pääsisi paremmin sisälle tuohon tarinan sokkeloon.

    VastaaPoista
  5. Kyllä, se on elokuvien materiaalista leikattu pitempi versio. Muistaakseni siinä on ainakin neljä tuntia enemmän materiaalia.

    VastaaPoista
  6. Pitänee tsekata myös siis tuo sarja, en ollut siitä kuullutkaan. Nämä leffat olivat hyviä mutta en katsoisi niitä uudestaan, en oikein tiedä miksi? Ehkä pituuden ja tarinan monimuotoisuuden vuoksi, yksi kerta sekä kirjoja että leffoja riitti minulle. Odotan kauhulla ja mielenkiinnolla jenkkiversiota, krhm..

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails