24.7.2010

Cherie Currie: Neon Angel - A Memoir of a Runaway

The Runawaysin, tuon maailman kovimman kokonaan naisista koostuneen rock-yhtyeen, entisen laulajan Cherie Currien omaelämänkerta odotti minua pitkään hyllyssä. Kun viimein tartuin siihen, se sai minut sekä hämmentyneeksi, että surulliseksi. Mutta lopulta myös hieman iloiseksikin.


Cherie Currie oli 15-vuotias kalifornialaistyttö, joka rakasti 1970-luvun puolivälin Kalifornian glam rock -kuvioita, jumaloi David Bowieta, tanssi yömyöhään diskoissa kaksoissisarensa Marien kanssa, ei oikein sopeutunut koulussa joukkoon ja etsi paikkaansa maailmassa. Kuten kaikki ikäisensä. Eräänä iltana kitaristin taidoillaan jo mainetta niittänyt, Cheriea vain vuoden vanhempi Joan Jett sekä tuottaja Kim Fowley lähestyivät Cheriea yökerhossa ja kysyivät, kiinnostaisiko tätä ryhtyä laulajaksi uuteen, kokonaan teini-ikäisistä tytöistä koostuvaan rock-yhtyeeseen. Cherie vastasi myöntävästi ja näin alkoi pikkuhiljaa erään rock-maailman kuvioita rajusti muuttaneen yhtyeen tarina muodostua.

The Runaways sai pian mainetta villinä, rajuna ja energisenä bändinä, joka soitti provokatiivista mutta musiikillisesti hyvin ansioitunutta musiikkia eikä pelännyt laulaa seksistä ja biletyksestä. Siinä missä bändi ei Yhdysvalloissa koskaan oikein saanut kunnolla uskottavuutta bändin jäsenten sukupuolen ja heidän ikänsä takia, Euroopassa ja Japanissa he olivat aivan valtavan suosittuja. Etenkin Japanissa bändi aiheutti aivan valtavaa hysteriaa ja siellä heidät otettiin tosissaan.

Mutta bändin tie ei ollut ruusuinen. Kim Fowley oli kieroileva huijari, joka repi omat tulonsa tyttöjen selkänahoista ja jakoi näille vain pennosia. Tytöt olivat kiertueella viinan ja huumeiden voimin, ja etenkin perusluonteeltaan ujo Cherie jäi yhä pahemmin koukkuun aineiden tuottamaan valheelliseen mielihyvään. Tiukka kiertueaikataulu, Kim Fowleyn tyrannimaiset otteet ja lehdistön taipumus nostaa vaalea ja kissamainen "Cherry Bomb" Cherie aina etualalle, riisti bändin jäsenten välejä ja johti lopulta bändin hajoamiseen.

Vaikka Cherie sai yhtyeestä lähdön jälkeen töitä ja mainetta sooloalbumillaan ja näyttelijänä, huumeet veivät lopulta voiton ja olivat lähellä viedä hengenkin. Mutta perheensä tuen avulla hän nousi jaloilleen, selvitti päänsä ja kirjoitti tarinansa kirjaksi.

Neon Angel on aika rajua luettavaa, sillä mielessä on koko ajan tieto siitä että Currie on tapahtumien aikaan vasta teini-ikäinen, melkein lapsi. Hän joutuu kokemaan paitsi huumeita, myös seksuaalista hyväksikäyttöä ja sekä aika hirveää henkistä että fyysistä väkivaltaa. Bändin ympärillä pyörivät vastuuntunnottomat aikuiset eivät herätä erityisen suurta sympatiaa, etenkin manageri Kim Fowley näyttäytyy aikamoisena sikana.

Kirja on pohjana syyskuussa Suomeenkin saapuvassa The Runaways -elokuvalle. Se, onko elokuva yhtä raju kuin pohjateos, jää nähtäväksi.

1 kommentti:

  1. Kiitos, tämänpä voisi lukaista itsekin joskus! Leffaa odotellessa...

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails