28.9.2010

Rakkautta & Anarkiaa: Mother

Eteläkorealainen Mother oli varmaan yksi festivaalin epäonnisimpia elokuvia. Sen ensimmäinen näytös jouduttiin perumaan, koska festivaalille saapui vain tekstittämätön kopio. Sitten loppujen näytösten kanssa oli epävarmuutta ja maanantain 20.9. näytös varmistui vasta saman päivän aamupäivällä


Mother on omituinen ja surullinen tarina siitä, millaisia mittasuhteita äidin epätoivo voi saada. Äiti (Kim Hye-ja) elää yksin henkisesti jälkeenjääneen poikansa Do joonin (Won Bin) kanssa. Jo hieman iäkkäämpi äiti on ylihuolehtivainen pojastaan, hän on äidin koko elämän sisältö ja keskipiste. Won Bin kuitenkin liikkuu äitinsä kielloista huolimatta paikallisen pikkurikollisen Jin-taen (Jin Goon) kanssa ja eräänä iltana tämä johtaa vaikeuksiin. Paikallinen koulutyttö löydetään murhattuna ja syytetyksi - sekä melko pian tuomituksi - joutuu Do joon. Äiti ei voi millään uskoa poikansa syyllisyyteen vaan lähtee selvittämään tapausta omin avuin. Arvaamattomin ja väkivaltaisin seurauksin.

Mother oli hieman erilainen elokuva kuin mitä odotin. Esittelyt lupasivat trilleriä ja mustaa huumoria, mutta minä en oikein löytänyt elokuvasta kumpaakaan elementtiä. Lähinnä leffa oli mielestäni tragedia, jolla oli hieman liikaa pituutta. Jossain vaiheessa huomasin peffani puutuvan ja miettiväni, josko juoni voisi jo kulkea eteenpäin. Myös henkilöhahmot kärsivät mielestäni siitä, että he olivat kaikki aika ärsyttäviä. Mieleni teki pariinkin otteeseen läpsäistä kynnysmattomaista äitiä ja hänen idioottia poikaansa. Elokuva ei kuitenkaan ollut huono, mutta en ihan ymmärrä miksi sitä on niin valtavasti kehuttu.

1 kommentti:

  1. Tuo leffan esittely kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta harmi, jos lopputulos ei sitten ihan ollutkaan toimiva.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails