17.9.2010

Shutter Island ja Date Night

Taas on täällä meneillään sellainen "ei inspiraatiota" -kausi. Periaatteessa minulla olisi kirjoitettavaa vaikka mistä, mutta en mitenkään saa istuttua koneen äärelle ja naputeltua kaikkia ajatuksia sanoiksi. Töissä on kyllä pitänyt aika kiirettä ja olinhan minä koko viime viikon lomalla, mutta silti. Supernatural-blogiani olen sentään jaksanut päivittää, mutta se ei vaadikaan samanlaista ajatustyötä kuin tämä. Kunhan linkittelee eri paikkoihin ja latailee kuvia ja videoita.

Edellisestä päivityksestä on kulunut jo kaksi viikkoa ja sehän on aivan liian pitkä aika. Joten pistetään tähän ainakin kaksi elokuva-arvostelua näin aluksi:

Shutter Island jäi minulta elokuvateattereissa väliin, joten pakkohan se oli viimein vuokrata. Elokuva perustuu Dennis Lehanen romaaniin, ja se kertoo liittovaltion sheriffistä joka saapuu suljetulle mielisairaalasaarelle tutkimaan kadonneen naisen mysteeriä. Syrjäiseltä saarelta ei periaatteessa ole mitään keinoa paeta, mutta silti nainen on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Mutta kaikki ei olekaan saarella aivan sitä, miltä näyttää.

Martin Scorsesen leffa on hyvin jännittävä, erittäin hyvin näytelty ja taidokkaasti rakennettu teos, joka pysyy tiiviisti kasassa ja pitää katsojan mielenkiinnon jatkuvasti yllä. Mutta loppujen lopuksi elokuva ei tarjonnut minulle mitään mieleenpainuvaa kokemusta. Se oli hyvä, vaan ei erinomainen, taidokas, vaan ei loistava. Silti, voin suositella sitä pimeiden syysiltojen jännityksen ylläpitäjäksi.



Date Night on Steve Carellin ja Tina Feyn tähdittämä komedia tuikitavallisesta pariskunnasta, joka joutuu täysin sattumalta keskelle hurjia tapahtumia. Treffi-iltaa viettävä, pahimpia ruuhkavuosia elävä pari nappaa hetken mielijohteesta toisen pariskunnan pöytävarauksen kaupungin suosituimmasta ravintolasta ja siitäkös soppa syntyy. Yhtäkkiä heitä epäillään rikollisiksi, kiristäjiksi ja vaikka miksi. Unohtumattoman yön aikana he ehtivät kokea takaa ajoja ja stripparina esiintymistä, ja käydäänpä sitä kerran auton kanssa joessakin.

Nauroin elokuvan aikana monta kertaa ääneen. Carrell ja Fey pelaavat erittäin hyvin yhteen ja he ovat molemmet hyvin uskottavia totaalisina taviksina, joille vain sattuu käymään huono tuuri. Parasta elokuvassa on juuri näiden kahden välinen suhde. Juuri se, että kaikesta väsymyksestä ja arjen tylsyydestä huolimatta he rakastavat toisiaan aivan valtavasti eivätkä loppujen lopuksi vaihtaisi päivääkään pois omasta yhteisolostaan. Leffa ei ehkä ole kaikista mieleenpainuvimmasta päästä, mutta minua se kyllä viihdytti.

2 kommenttia:

  1. Tunnen tunteen, kun sanottavaa olisi paljonkin, mutta mitään ei saa naputeltua. Mulla se tuntuu olevan ihan arkipäivää - tekemistä olisi miljoona, mutta mitään ei saa tehtyä, tuijottaa vaan apaattisena tietokoneen ruutua. Onneksi ensi viikolla pääsee pienelle lomaselle!

    Minusta tuo Shutter island oli hieno. Se sai aikaan paljon keskustelua mieheni kanssa, kun pähkäiltiin, että mitenkähän se tarina oikein menikään oikeasti. Sellaiset on ihania :)

    VastaaPoista
  2. Shutter Island oli minusta loistava ja Date Night ääretön pettymys ;O)
    Ehkä tämä syksy aiheuttaa pientä apatiaa,silloin ei kannata pullikoida vaan antaa virran viedä vaan ;O)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails