24.2.2011

127 tuntia

Danny Boylen ura on ollut minun silmissäni vähintäänkin vaihteleva. Trainspotting oli loistava elokuva,  The Beach puolestaan hyvinkin keskinkertainen esitys. Zombie-elokuva 28 päivää myöhemmin uudisti koko lajityypin ja sai minut pauloihinsa, kun taas scifi-elokuva Sunshine oli isku vasten kasvoja. Oscar-rohmu Slummien miljonääri oli puolestaan mielestäni ihan hyvä, joskaan ei mitenkään ikimuistettava.




127 tuntia kertoo tositarinan seikkailija Aron Rolstonista, joka jäi eräänä tavallisena lauantaina kädestään jumiin coloradolaiseen kanjoniin melkein kohtalokkain seurauksin. Elokuva kuvaa Rolstonin (James Franco) tuntemuksia ja ajatuksia noiden viiden päivän ajan, kun ruoka ja juoma loppuvat ja epätoivo iskee. Franco tekee todella hyvän roolityön epätoivoon ja hallusinaatioihin luisuvana Rolstonina, hän kantaa koko elokuvan erittäin hyvin. Boyle on parhaimmillaan kuvatessaan hieman surrealistisia näkyjä, ja Rolstonin hallusinaatiot ja muistot ovatkin hienosti tehtyjä. Elokuvaa vaivaa kuitenkin liiallinen pituus, joissain kohdin se vaan lähtee junnaamaan paikoillaan. Dramaattinen loppu piristää menoa taas hieman, ja viimeinen tunne elokuvasta on positiivinen. Mutta Boylen parhaimpiin elokuviin minä en tätä laskisi.

1 kommentti:

  1. Minusta tämä oli erinomainen, juttuhan vain on niin että Boyle on tehnyt kasan loistavia leffoja jolloin jonkun muun ohjaamana tämä olisi ollut ohjaajan paras mutta Boylella mukavasti yläpäähän sijoittuvaksi, minä kun pidän jopa Beach ja Sunshine-leffoista..

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails