14.3.2011

Black Swan

On aina vaarallista mennä katsomaan ennakkoon paljon odotettua elokuvaa sen jälkeen, kun melkein kaikki muut tuttavapiirissä ovat sen nähneet. Pettymyksen vaara on liian suuri. Onneksi aina välillä kokee positiivisen yllätyksen.


Black Swan on Darren Aronofskyn ristiriitainen katsaus nuoren, seksuaalisesti kypsymättömän naisen horjuvaan mielenterveyteen. Nina (Natalie Portman) on pakonomaiseen täydellisyyteen pyrkivä ballerina, joka saa elämänsä roolin Joutsenlammen Odette/Odilena. Yhä äitinsä luona asuva herkkä lapsinainen on täydellinen Valkoinen joutsen, mutta häneltä puuttuu kokonaan Mustan joutsenen aistillisuus ja salaperäisyys. Uusi tanssijatar Lily (Mila Kunis) sen sijaan on ilmetty Musta joutsen; tavallaan Ninan täydellinen vastakohta mutta oikeastaan hänen toinen, tukahdutettu, puoliskonsa. Täydellisyyttä pakkomielteisesti tavoitteleva Nina ryhtyy raivoisasti etsimään itsestään Mustaa joutsenta, ja pian hän on niin syvällä roolissaan että tarun ja todellisuuden rajat hämärtyvät pahan kerran.


Black Swan on baletin maailmaan sijoittuva elokuva, joka ei ole baletti-, eikä tanssielokuva. Se on elokuva tukahdutetuista tunteista, pakkomielteestä ja oman seksuaalisuuden nujertamisen aiheuttamasta psyykkisestä tuhosta. Ninan syöksykierre hulluuteen lähtee siitä, kun hän joutuu kohtaamaan sellaisen puolen itsestään jonka hän, ja tietyllä tavalla myös hänen dominoiva äitinsä, on tukahduttanut ja hiljentänyt, ja joka sitten ryöppyää tuhoavalla voimalla ulos.

Black Swan on hyytävä ja erittäin taitavasti rakennettu psykologinen trilleri, jossa katsojankin todellisuuden taju alkaa hämärtyä. Missään vaiheessa ei tiedä, mitkä Ninan harhanäyistä ovat totta ja mitkä eivät, katsoja on ikään kuin sisällä Ninan psykoosissa. Natalie Portman on roolissaan todella hyvä, mutta hienoa työtä tekee myös hänen vastapelurinsa Mila Kunis, joka tuo sopivan määrän aistillisuutta ja luontevaa seksuaalisuutta viettelevän Lilyn rooliin. Joutsenlammen mahtavaa musiikkia ja sen ikimuistoisia kohtauksia käytetään elokuvassa upealla tavalla tarinankerronnan välineenä, ja tavallaanhan Odette/Odilen tarina on myös Ninan tarina: Musta joutsen ajaa Valkoisen joutsenen tuhoon, mutta samalla tuhoaa myös itsensä.

1 kommentti:

  1. Odottelinkin arviotasi tasta elokuvasta, kun en ole viela saanut aikaiseksi kayda katsomassa. Ilmeisesti siis lunasti odotukset?

    (Aiheen vieresta sanottakoon, etta kotisohvalla jannataan myos "juniorimpeja" uutisia. )

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails