Olen elämäni aikana nähnyt muutamankin kammottavan huonon filmintuhlauspätkän. Twilight on aika itsestään selvä tapaus, Starship Troopersia inhoan siitä huolimatta (tai oikeastaan siitä syystä) että sen väitetään olevan jotain hienoa jota vain harvat ja valitut tajuavat, ja Gigli nyt oli jo lähes fyysisesti kivulias katsomiskokemus. Mutta kaikkia näitä leffoja voin ajatella ilman että haluan saman tien tappaa itseni. Sen sijaan elokuva, jonka muisteleminen saa minut yhä vavahtelemaan tuskasta on:
Glitter
Mariah Carey yrittää näytellä eikä onnistu edes siinä vaikka esittää periaatteessa itseään. Glitter on kaikilla mittareilla mitattuna typerä, tylsä, idioottimainen aivoja mädättävä, kelvoton kasa kuonaa. Sen ryysyistä rikkauksiin -tarina on täynnä noloja epäjohdonmukaisuuksia ja hervottomia aukkoja, dialogissa ei suurimmaksi osaksi ole päätä eikä häntää, ajankuva heittää häränpyllyä useammin kuin kerran ja koko leffa on vain yhtä loputtomiin jatkuvaa Mariah Careyn egon ja julkisuuskuvan pönkitystä. Siinä vaiheessa, kun sadastuhannes roolihahmo aloitti Careyn hahmon vuolaan kehumisen, mieleni teki ryhtyä väkivaltaiseksi.
Eikä muuten ole aikoihin nähty niin typerää loppua kuin mitä tässä elokuvassa on. Carey lähtee suoraan loppuunmyydystä Madison Square Gardenin konsertistaan limusiinilla maalle, jossa hänen pari vuosikymmentä aikaisemmin kuvioista häippäissyt äitinsä asuu eikä enää ryyppää. Sitten Carey hoipertelee limusiinista tiukassa kimaltelevassa iltapuvussa ja piikkikorkokengissä ja kapsahtaa äitinsä kaulaan vaikka kumpikaan ei ole nähnyt toisiaan vuosiin. Äiti on tietenkin ihan saman näköinen kuin vuosia aikaisemmin.
Aivan kauhea elokuva, välttäkää jos vain suinkin voitte.

Mielummin jään elinkauppiaiden uhriksi ja menetän munuaiseni kuin katsoisin Glitterin toistamiseen.
VastaaPoistaTaidanpa katsoa tähän väliin Starship Troopersin
Huh, meillä on ollut kaverin kans jo vuosia tarkoituksena pitää maratoni jossa katottais putkeen Glitter, Gigli ja se joku Britneyn leffa, oliko se Crossroads tms nimeltään. Ei olla vielä uskallettu kuitenkaan.
VastaaPoistaMörri: Minä olen nähnyt nuo kaikki. Olen yhä hengissä, mutta vain siksi että katsomiskertojen välissä oli muutama vuosi. Putkeen katsottuna nuo saattaisivat aiheuttaa pysyviä aivovaurioita.
VastaaPoistaLisäksi tosi omituisesti käsitelty tuo kansikuva. Ihan kuin Careyn kyljestä puuttuisi pala.
VastaaPoistaHeh, minä en ole vieläkään uskaltanut katsoa tätä enkä myöskään Gigliä :)
VastaaPoistaen oo muuten nähnyt ;O) Ja Starship Troopers rokkaa!
VastaaPoistaHah! Loistava valinta! Gigliä en ole nähnyt enkä ehkä halua nähdä. Twilightit on jotain järkyttävää ja jaan jopa tuon inhotuksesi Starship Troopersia kohtaan. Oon pari kertaa sen katsonut, eikä kolahda ei.
VastaaPoista