20.6.2011

MovieMonday #4 - Itkupilli

Viikon MovieMonday-haaste koskee itkettäviä elokuvia.

Minä olen tunnettu herkistelijä, pillittelen välillä ihan ihmeellisille asioille etenkin elokuvissa. Disney-leffat kuten Bambi ja Dumbo saavat aina vollottamaan, ja nykyään itken herkästi jos elokuvissa kuvataan vanhemman ja lapsen välistä rakkautta ja tunteita. Mutta elokuva, joka on sai minut aikoinaan poraamaan niin voimakkaasti että melkein pelästyin asiaa itsekin, on:

The Crow


Näin tämän vasta joitain vuosia sen ensi-illan jälkeen Night Visions -festivaaleilla. Kyseessä ei ollut mikään keskellä yötä ollut näytös, joten väsymysaste ei ollut kova eikä se siis selittänyt reaktiotani. Elokuva oli minusta yksinkertaisesti äärettömän koskettava, kaunis, traaginen ja riipaiseva rakkaustarina ja vollotin aivan kontrolloimattomasti. Siis niin, että minulta meni monta päivää kokemuksesta toipumiseen. Pari vuotta myöhemmin näin elokuvan uudestaan opiskelukavereiden kanssa Turun Varsinais-Suomalaisen Osakunnan tiloissa (RIP ja kivat teille, Turun päättäjät) ja reaktio oli aivan samanlainen. Elokuvan päätyttyä kaverini kysyi minulta, saako valot laittaa päälle ja pyysin odottamaan, että saan koottua itseni. Olin meinaan aika sekaisin, silmäni olivat melkein muurautuneet umpeen itkun voimasta.

Vieläkin elokuvan musiikki saa minut herkistymään ja menee taas varmaan tovi, ennen kuin uskallan katsoa tämän elokuvan uudestaan.

3 kommenttia:

  1. ;O) Mua tämä ei jostain syystä hirveästi itkettänyt mutta olen kuullut monen suusta että tämä on heistä itkupuristin...

    VastaaPoista
  2. The Crow on ihan mieletön ja kyynelkanavia koetteleva tosiaan <3

    VastaaPoista
  3. Crow on yksi maailman kauneimpia rakkaustarinoita ja ehdoton itkupuristin myös täällä suunnalla.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails