4.7.2011

MovieMonday #6 - Tylsä klassikko

Tällä viikolla MovieMondayssa tunnustetaan oma junttius. :-) Eli mitä klassikkona pidettyä elokuvaa ei vaan tajua, vaikka kuinka yrittäisi.

Olin pitkään sitä mieltä, että Stanley Kubrickin Hohto on huono elokuva. Kun näin sen ensimmäistä kertaa, olin juuri lukenut Stephen Kingin kirjan. Minua ärsytti aivan valtavasti elokuvaan tehdyt muutokset sekä ennen kaikkea se rasittava Shelley Duvall, joka oli aivan väärä valinta rooliin. Meni monta vuotta ja katsoin elokuvan uudestaan. Mieleni muuttui täysin, ja nykyään mielestäni Hohto on yksi hienoimmista kauhuelokuvista joita on koskaan tehty.

On eräs elokuvaohjaaja, jonka hehkutusta en vaan ymmärrä. Kriitikot rakastavat, elokuvafanit tuulettavat, intellektuellit kehuvat. Jean-Luc Godard. En tajua.


Näin restauroidun version Godardin suorastaan orgastisia kehuja saaneesta elokuvasta Keskipäivän aave (Le Mépris, Ranska 1963) joitain vuosia sitten. Enkä tajunnut. En niin millään. Minusta tämä elokuva on rasittava, raivostuttavan seksistinen, tylsä ja kaikin puolin huono. Brigitte Bardot:n hahmo aiheutti minussa lähinnä raivonpuuskia ja elokuvan mieshahmot olivat toinen toistaan inhottavampia sovinistisikoja. Tarina oli typerä ja olematon enkä vaan kertakaikkiaan voinut ymmärtää, miten jokaikinen kriitikko aina Hesarin Helena Yläsestä Turun Sanomien Tapani Maskulaan rakastivat tätä elokuvaa kuin hullu puuroa.

Kun ei tajua, niin ei tajua.

4 kommenttia:

  1. Osittain samaa mieltä. Ehkei kaikista tylsin, oon kuitenki kattonu leffan alusta loppuun viitisen kertaa. Aina yritän saada siitä enemmän irti, mut vähäiseks jää anti joka kerta.. Tuosta leffajulisteesta kyl tykkään se on mulla seinälläki.

    Pidän BB:n elokuvista ja Le Mepris on poikkeus hyväntuulisten leffojen joukossa. Godard ei kuulu suosikkeihin mutta onhan se ihan katottavia elokuvia tehny.

    VastaaPoista
  2. Minä taas olen kanssa King-fani yli kaiken ja tuntuukin siltä, että koko ajan on joku Stephen Kingin kirja luettavana, mutta tämä johtuu osittain myös siitä, että luen nykyään niin vähän ja esimerkiksi viimeiset King-kirjat Just After Sunset -kirjaa lukuun ottamatta onkin lukematta. Pitäisi ryhdistäytyä. Hohdosta elokuvasta en ole kuitenkaan koskaan oppinut tykkäämään tosissani. Kuten sinä, minäkin katsoin elokuvan ensimmäistä kertaa juuri kun olin lukenut kirjan ja minuakin vihastutti ne muutokset. Myöhemmillä kerroilla oli kuitenkin kulunut pitkä aika kirjan lukemisesta, mutta en silti saa tästä kaikkea irti. Kubrick on tehnyt kirjalle kunniaa omalla tavallaan, mutta toisin kuin kirja, niin elokuva ei vaan pelota, vaikka yrittäisin miten. Onhan tää nykyään ihan ok, mutta siihen se jääkin. Sitten kun se saa minulta kakat housuun (ei tarvitse kirjaimellisesti sentään), niin saatan nostaa tämän arvosanaa.

    VastaaPoista
  3. Yleensäkin Hesarin Nyt-liitteen sivuilla mainitut viiden tähden leffat ovat aina kuolettavan tylsiä tekotaiteellisia "klassikoita". En ole juntti ja ymmärrän taidetta, mutta silloin harvoin, kun on aikaa rentoutua leffan ääressä, en todellakaan jaksa kahlata läpi mitään eksistentiaalista angstia ja uuvuttavaa epookkia. Vielä mustavalkoisena, jos luoja suo... Olen oppinut kiertämään viiden tähden elokuvat kaukaa. Silloin, kun katson niitä, myönnän, että ne ovat vaikuttavia ja hyvin tehtyjä - mutta samalla toivon, että olisin katsonut jotain kauniimpaa ja kevyempää. Yleensä klassikot nimittäin ovat ahdistavia. Hyväntuulisia klassikoita, kuten Sound of Musicia, katson mielelläni (vaikka siinäkin paetaan natseja, mutta ei liian ahdistavasti), mutta se tuskin kuuluu viiden tähden kastiin. Maskulan mielestä varmasti hömppää.

    VastaaPoista
  4. Hyvä, että Hohto sentään pääsi pannasta :) se kun tosiaankin on yksi parhaita kauhuelokuvia mitä minä olen nähnyt, ja minä olen peräti uskaltanut pariinkin otteeseen sen katsoa (hyvä minä).

    Tuota mainitsemaasi Godardia puolestaan en ole nähnyt, mutta yhdyn Helenan kommenttiin yllä, että tosiaankin useat viiden tähden elokuvat vaativat ihan sellaisen vakaan olotilan, jotta niistä voisi saada kaiken irti. Useat kun tosiaan ovat vaativia katsojalle myös henkisesti ja mukavampi on niin usein katsoa ihan vaan kevyempiä elokuvia, joista tulee hyvä mieli.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails