22.11.2012

Meikitön päivä on normipäivä

Olen seurannut muutaman päivän ajan netissä leviävää meemiä, jossa bloggarit esittelevät itseään ilman meikkiä. Kyseistä meemiä on sanottu jopa huikeaksi ilmiöksi.

Olen hämilläni. En ymmärrä. Onko julkisesti meikittä esiintyminen todellakin niin rohkeaa, että se pitää nostaa ilmiöksi? Minusta ei ole. Meikitön päivä on meikäläiselle normipäivä.

En voi sanoa olevani ulkonäköni suhteen välinpitämätön. Käyn kampaajalla säännöllisesti, käytän mielelläni näyttäviä koruja, pidän erilaisista käsilaukuista ja omistan useampia sävyjä kynsilakkaa sekä aika paljon erilaisia meikkejä. Silti kynnet jäävät useimmiten lakkaamatta ja kuljen meikittä noin 90 % ajasta.

Miksi? Suurimman osan ajasta siksi, koska en vaan muista tai jaksa meikata. Ja se ei ole koskaan ollut minulle erityisen tärkeä asia. En ole ikinä kokenut arkipäivien meikittömyyden olevan este hyväksytyksi tulemiselle tai maailmassa pärjäämiselle. Minulle ei yksinkertaisesti mahdu kaaliin ne ihmiset, jotka eivät voi poistua kotoaan ilman meikkiä. Minusta sellainen on suoraan sanottuna hieman sairasta.

Juhlat ovat asia erikseen. Silloin haluan ehostautua ja laittautua, koska juuri se ehostautuminen tekee eron arjen ja juhlan välille ja saa juhlan tuntumaan joltain erityiseltä.

Ehkä minä vain olen niin sinut naiseuteni kanssa.

Ja täällä lisää, kipakampaa puhetta samasta aiheesta Lilyn sivuilla Tiitin näppäimistöltä »

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails